Kehitysmaatutkimus on tutkimusala, jonka avulla pyritään tarkastelemaan kehitystä, epätasa-arvoisuutta, köyhyyttä sekä erilaisia jatkuvuuksia ja muutoksia kehitysmaissa. Tutkimuksessa käytetään monitieteistä näkökulmaa ja sen keskeisiin aihepiireihin kuuluvat esimerkiksi kehityksen historia, kehityksen teoria, globaali oikeudenmukaisuus sekä kehityspolitiikka. Myös kehityksen suhdetta kulttuuriin, ympäristöön ja sukupuoleen tutkitaan kehitysmaatutkimuksen piirissä. Aikaisemmin kehitysmaatutkimus keskittyi tiukasti tutkimaan kehitysmaita, mutta nykyisin tutkimuksen piirissä vallitsee holistisempi ymmärrys kehitystä kohtaan. Luovien mahdollisuuksien sekä tulevaisuuden vaihtoehtojen tutkiminen ovat keskeisiä osia nykyistä tutkimustyötä.
Mitä ovat kehitysmaat?
Kehitysmaat ovat sellaisia maita, jotka olivat ennen eurooppalaisten siirtomaavaltojen alusmaita. Kehitysmaita löytyy niin Aasiasta, Afrikasta kuin Latinalaisesta Amerikastakin. Kehitysmaiden välillä esiintyy kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi Algeria on rikas kaasuntuottajamaa, joka on kuitenkin saavuttanut itsenäisyytensä verrattain myöhään. Vaikka maassa onkin tapahtunut runsaasti kehitystä ja vaikka sitä pidetäänkin esimerkiksi naisten oikeuksien osalta yllättävän kehittyneenä maana, luokitellaan maa tästä huolimatta edelleen kehitysmaaksi.
Kehitysmaatutkimuksen tärkeitä painopistealueita
Kehitysmaatutkimuksen tärkeitä painopistealueita ovat nykyisin esimerkiksi globalisaatio sekä kehitys, ympäristö, poliittinen ekologia, resurssitalous, luonnonvarapolitiikka, ympäristönhallinta, siirtolaisuus, sosiaaliset liikkeet, konfliktit, oikeudenmukaisuus sekä kestävä kehitys. Erityisesti kestävästä kehityksestä puhutaan nyt paljon monissa yhteyksissä ja moni länsimaalainen on herännyt huomaamaan, kuinka oma kuluttaminen ei ole lainkaan kestävällä pohjalla. Minimalismi sekä eettisten tuotteiden suosiminen onkin nyt muodikkaampaa kuin ehkä koskaan ennen.