Millaisia tuloksia on saatu onnellisuustutkimuksista?

Lääketiede

Onni ja onnellisuus ovat abstrakteja sanoja ja voidaankin kysyä, mitä onni oikeastaan on. Onnellisuustutkimus pyrkii tutkimaan valtion elämänlaatua käyttäen sekä psykologisia että taloustieteellisiä menetelmiä. Tutkimusten avulla on todettu, että 50% onnellisuudesta on geenien aikaan saamaa ja 10% riippuu yksilön olosuhteista. Noin 40% onnellisuudesta koostuu siis ihmisen omista toimista.

Miten olosuhteet vaikuttavat onnellisuuteen

Edellä mainittiin, että olosuhteet vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen noin 10% verran. Olosuhteita on kovin monenlaisia; valtiokohtaisia olosuhteita, maantieteellisiä olosuhteita sekä kulttuurisia tekijöitä, kuten yksikön sukupuoli, ikä sekä etninen ryhmä. Myös tietyt demografiset tekijät vaikuttavat ihmisen onnellisuuteen pitkällä aikavälillä. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi yksilöhistoria, elämäntilanne sekä uskonnollisuus.

Miten positiivisen psykologian interventiot vaikuttavat onnellisuuteen?

PPI eli positiivisen psykologian interventiot parantavat parhaillaan masennusta sekä lisäävät yksilön hyvinvointia. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia. Mitä PPI sitten pitää sisällään? PPI-harjoitteet sisältävät esimerkiksi kiitollisuuskirjeiden kirjoittamista, optimistista ajattelua sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Myös myönteisiä elämänkokemuksia saatetaan käydä läpi PPI-harjoitteissa uudelleen. PPI:n perustavoite on kehittää myönteisiä asioita eikä sen avulla pyritä varsinaisesti hoitamaan ongelmia. Meditaation on osoitettu joidenkin tutkimusten perusteella lisäävän onnellisuutta.

Mitkä asiat lisäävät onnellisuutta?

Köyhien osalta vaurastumisen on osoitettu lisäävän onnellisuutta. Vapaus päättää omista asioista mahdollisimman kattavalla tavalla on kuitenkin eräs tärkeimmistä onnellisuuden kokemuksen tukipilareista. Vastentahtoisen työttömyyden on todettu vähentävän onnellisuutta ja työnteonmahdollisuuden kasvattavan sitä. Toisaalta taas vapaaehtoisesti kotirouvan tai -isän roolin valinneet ovat yleensä onnellisempia kuin ihmiset keskimäärin. Sama koskee eläkeläisiä.

Koulutuksen, naiseuden, tulojen, avioliiton sekä yrittäjyyden on todettu lisäävän onnellisuutta. Keski-ikä on usein onnellisuuden kannalta haastavaa aikaa, joten ihminen on todennäköisemmin onnellisempi nuorena tai vanhana kuin keski-ikäisenä. Federalismin ja demokratian on todettu lisäävän kansalaisten hyvinvointia yhteiskuntatasolla. Tämä johtuu siitä, että demokratian ja federalismin ansiosta kansalaisilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon poliittisella tasolla sekä valvoa ammattipoliitikkojen toimintaa. Kun lapset ovat alaikäisiä, vähentävät he tutkimusten mukaan vanhempien kokemaan onnellisuutta.