Minkälaista on syöpätutkimus ja mikä on sen tulevaisuus?

Yleinen

Suomessa syöpätutkimus on alansa huippua, ja monia innovaatioita onkin kehitetty nimenomaan suomalaisten tutkijoiden ja yliopistojen toimesta. Syöpätutkimusta tehdään monella tasolla, aivan solutason mekanismeista suuren tason väestötutkimuksiin, kuten potilasaineistojen läpikäymiseen. Väestötutkimukset voidaan myös toteuttaa kuten markkinatutkimus, eli siinä voidaan haastatella syöpään sairastuneita. Tällä tavoin on mahdollista etsiä esimerkiksi yhteisiä tekijöitä, jotka ovat mahdollisesti vaikuttaneet sairastumiseen.

Monipuolista tutkimusta

Syöpiä on yli 200 erilaista tyyppiä, ja luonnollisesti lähes jokaiselle omalle elimistön kudokselle voi löytyä oma syöpätyyppi. Monet syöpätutkijat ovat erikoistuneet tietyn alueen syöpiin, mutta he tekevät usein myös yhteistyötä muiden elimistön alueen lääkäreiden ja tutkijoiden kanssa. Esimerkiksi suusyövän tutkijat ovat usein biologeja tai hammaslääkäreitä. He kohtaavat työssään myös kemistejä, fyysikoita, teknisiä asiantutijoita ja muun alan lääkäreitä, kuten onkologeja ja korva-, nenä ja kurkkutautien erikoislääkäreitä.

Samaa kudosta, johon suusyöpä syntyy, voi esiintyä muuallakin elimistössä. Tutkijat voivatkin perehtyä esimerkiksi tietyn suolistosyövän osalta tehtyihin tutkimuksiin, tai konsultoida tämän alan tutkijoita ja erikoislääkäreitä.

Minkälaista on solutason tutkimus?

Solutason tutkimus tapahtuu usein laboratoriossa, ja siinä voidaan soveltaa erilaisia biokemian ja solubiologian menetelmiä. Mikroskooppi on tärkeä työväline, samoin myös monet uudet kuvantamistekniikat. Solutason tutkimuksessa voidaan tutkia esimerkiksi sitä, miten syöpäsolut jakautuvat tietyissä olosuhteita tai minkälainen on niiden invaasio, eli tunkeutuminen naapurikudoksiin.

Samoin onko olemassa jotain yhteistä tekijää, joka vaikuttaa näihin mekanismeihin, kuten jokin signaalimolekyyli. Usein solutason tutkimus toteutetaan aluksi solumalleilla laboratorioissa, ja jos sillä saadaan lupaavia tuloksia, voidaan siirtyä koe-eläinmalleihin.

Koe-eläinten käyttö on edelleen välttämätöntä

Vaikka moni tutkija ei mielellään käytä koe-eläimiä tutkimustyössä, on se tiettyjen tutkimustulosten varmistamisen kannalta edelleen välttämätöntä. Vaihtoehtoisia menetelmiä pyritään kehittämään jatkuvasti, jotta eläinkokeita ei tarvitsisi tehdä. Tähän pyrkii esimerkiksi FICAM eli Finnish Centre of Alternative Methods, joka toimii Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Ryhmä pyrkii kehittämään muun muassa 3D-malleja ja erilaisia kudos- ja solumalleja, jotta niitä ei tarvitsisi testata eläimillä.

Väestötason tutkimuksessa on runsaasti vaihtoehtoja

Väestötasolla tutkijat voivat esimerkiksi analysoida potilaiden määrää, ja laskea kuinka moni sairastuneista on ollut elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisestaan. Tämä auttaa kehittämään ennusteita syövälle, ja lääkärit voivat sitä kautta tutkia syövän käytöstä ja leviämistä.

Aineistoista voidaan etsiä myös tiettyjä ihmisjoukkoja, kuten esimerkiksi syöpään sairastuneet yli 40-vuotiaat tupakoitsijat. Nämä voidaan vielä jaotella sukupuolen mukaan, jotta nähtäisiin onko miesten ja naisten sairastuvuudessa tai kuolleisuudessa eroa. Kaikki nämä tutkimukset tähtäävät tiedon lisäämiseen ja hoitomenetelmien kehittymiseen.

Meta-analyyseissä tutkitaan muiden tutkimuksia

Toisinaan toteutetaan meta-analyysejä, joissa käydään läpi useita tutkimuksia ja verrataan näiden yhtenäisyyksiä tiettyjen asioiden suhteen. Tämä voi olla esimerkiksi tupakoinnin ja keuhkosyövän yhteys. Meta-analyysin tekeminen vaatii pitkäjänteistä työtä, ja tutkijat käyvät useita eri aineistoja läpi etsiäkseen tukea omalle hypoteesilleen. Meta-analyysit ovat tärkeitä, sillä ne vahvistavat – tai toisaalta kritisoivat – yksittäisen tutkimuksen tuloksia, jotka voivat olla virheellisiä.

Tulevaisuudessa yksilöllistä syöpähoitoa?

Syöpähoitojen kehittyessä jatkuvasti, lisääntyy myös ymmärrys syövästä, mikä puolestaan auttaa kehittämään hoitomenetelmiä tehokkaammaksi. Tulevaisuudessa syöpää pystytään todennäköisesti hoitamaan jokaiselle sopivilla yksilöllisillä metodeilla, jotka ovat tehokkaampia ja joilla on vähemmän haittavaikutuksia.