Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat huolissaan eriarvoistumisesta

Yleinen

Suomessa on perinteisesti oltu erittäin ylpeitä tietynlaisesta mahdollisuuksien tasa-arvosta, joka on nojannut esimerkiksi ilmaiseen peruskoulutukseen. Kuitenkin viime aikoina tutkimusten mukaan suomalaiset ovat olleet huolestuneita eriarvoistumisen lisääntymisestä maassamme. Kerromme tällä sivulla lisää tästä ilmiöstä sekä eriarvoistumista koskevasta tutkimustyöstä.

Eriarvoistuminen näkyy Suomessa monin tavoin

Eriarvoistumisesta ei olla Suomessa huolissaan turhaan, koska eriarvoistuminen on nähtävillä sekä asuinalueiden että ihmisten eriarvoistumisena. Vain 24% kansalaisista on tutkimusten mukaan täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että suomalaiset ovat keskenään tasa-arvoisia. Jopa yli 50% tutkimukseen osallistuneista vastaajista oli sitä mieltä, että eriarvoistuminen lisää yhteiskunnan turvattomuutta. Suurin osa kyselyyn vastanneista henkilöistä oli sitä mieltä, että asuinalueet ovat eriarvoistuneet maassanne siinä määrin, että kyseessä on jo kasvava ongelma.

Suomessa on alettu kiinnittää huomiota köyhyyden ja huono-osaisuuden periytymiseen ja siihen, kuinka juuri huono-osaisuus sekä köyhyys vaikuttavat lapsen tulevaisuudennäkymiin. Jo lasten syntymäpainoissa on eroja tuloerojen vaikutuksesta, puhumattakaan siitä, miten perheiden tuloerot näkyvät ja vaikuttavat lasten elämään myöhemmässä vaiheessa. Lasten mielenterveysongelmat, huostaanotot, rikollisuus, matala koulutus tai kouluttamattomuus sekä toimeentulo-ongelmat ovat yleisempiä lapsilla ja nuorilla, jotka tulevat huono-osaisista ja köyhistä perheistä kuin lapsilla, jotka tulevat paremmin toimeentulevista perheistä. Teiniraskaudet ovat yleisempiä huono-osaisissa perheissä, samoin kuin tyttöjen klamydiatartunnat. Voidaankin sanoa, että aikuisiän hyvinvoinnin perusta luodaan lapsuudessa.

Huono-osaisessa perheessä ongelmat kasaantuvat helposti, jolloin ne myös siirtyvät tavallista helpommin seuraaville sukupolville. 1950-luvulla Suomessa oli mahdollista nousta sosiaalisessa asemassa, mutta nykyisin tämä on huomattavasti vaikeampaa. Huono-osaisen perheen lapsi saa tavallista harvemmin onnistumisen kokemuksia jo lapsuudessa, mikä saattaa vaikuttaa hänen itsetuntoonsa negatiivisella tavalla. Hän ei välttämättä saa myöskään kotoa samanlaista kannustusta kuin lapsi, jonka omat vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja. Lapsiperheiden kokema suhteellinen köyhyys on valitettavasti lisääntynyt viimevuosien aikana Suomessa. Myös nuorten kokema pahoinvointi on aikaisempaa yleisempää, mikä kuulostaa hälyttävältä. Mielenterveysongelmat ovat jo hälyttävän yleisiä suomalaisnuorten keskuudessa.

Mikä on Suomen valtion rooli suomalaisten toimeentulon ja turvallisuuden takaamisessa?

78% tutkimukseen osallistuneista oli sitä mieltä, että valtion rooli on tärkeä puhuttaessa suomalaisten turvallisuuden takaamisesta. 62% tutkimukseen osallistuneista piti valtion roolia keskeisenä myös suomalaisten toimeentulon turvaamisen osalta. Valtion mahdollisuuksia toisaalta epäiltiin runsaasti näiden toimien osalta, mikä viitannee siihen, että kansalaisten turvattomuudentunne on heikentynyt ja tulevaisuudennäkymät entistä synkemmät. Matala tulo- ja koulutustaso ovat tutkimuksen mukaan suoraan yhteydessä ihmisten tyytymättömyyteen sekä epävarmuudentunteisiin.

Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että jos taloudellinen taantuma pitkittyy, on Suomi vaarassa ajautua monenlaisiin vaikeuksiin. Toisaalta suomalaiset saavat turvaa läheisistä ihmisistä, toimeentulosta, kodista, terveydestä ja työstä.