Tutkimus vauhdittaa Suomen ja ihmiskunnan menestystä

Uncategorized

Suomi on perinteisesti tukenut vahvasti tutkimusta ja koulutusta. On olemassa kuitenkin myös piirejä, jotka eivät usko tutkimuksen hyötyihin. He tuntuvatkin ajattelevan, että kyllä ne muut keksivät kaiken tarpeellisen. Kerromme artikkelissamme tästä dilemmasta.

Suomella on hyvä imago tutkimuksessa

Maailmassa on paljon tutkittavaa. Erityisesti sairauksien saralla tutkimustyö on loputon. Ihmisten hyvinvointi on pienistä asioista kiinni. Esimerkiksi kenkien ergonomia, kuten birkenstock osoittaa, voi olla käänteen tekevä tekijä päivittäisessä hyvinvoinnissa.

Totta kai jokainen suhteuttaa asiat omaan tilanteeseensa. Jos joku on syöpäsairas, ei häntä pahemmin kenkien ergonomia kiinnosta. Silti myös kenkien ergonomia on tutkimuksen tulosta. Terveyteen liittyvät laitteet ja sovellukset ovatkin tällä hetkellä kovassa nousujohteessa ja alalle on syntynyt paljon terveysteknologiaan keskittyviä yrityksiä.

Uraauurtavaa tutkimusta ei tehdä Suomessa paljon

Vaikka Suomi on kunnostautunut tutkimuksen ja koulutuksen saralla, suomalaiseen uraauurtavaan tutkimukseen törmää harvoin. Silloin tällöin toki pulpahtaa mediaan joitakin erikoistapauksia. Esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastava Hollowood-näyttelijä lahjoitti Helsingin yliopistolle 400 000 euroa ja turkulaiselle Biotielle kaksi miljoonaa euroa Parkinsonin taudin tutkimukseen.

Tutkimuksen ykkösmaa on Yhdysvallat. Sen näkee myös Nobel-palkinnoista, joiden saajina on usein yhdysvaltalaisia tutkijoita. Yhdysvalloista tuleekin suuria innovaatioita ja lääkekonsepteja. Tutkimusta vauhdittavat voitot, joita syntyy tutkimustulosten kaupallistamisesta.

Voidaankin kysyä, tarvitaanko tutkimukseen kaupallinen moottori, jotta sitä tehtäisiin tarpeeksi. Yleishyödyllinen tutkimus kannattaa kuitenkin myös aina, koska lähes jokaisesta tutkimuksesta saadaan jotain konkreettista hyötyä. Toinen asia on se, käyttääkö tutkiva taho joka tapauksessa tilannetta hyödykseen, ja myy tutkimuksen kaupalliset oikeudet tai patentit ennalta sovitulle yritykselle.

Tutkimus on valintoja tärkeiden tutkimuskohteiden välillä

On koko maailman etu, että esimerkiksi syöpään ja HIV:hen löytyisi tehokas parannuskeino. Koska maailman kaikkiin ongelmiin ei voida panostaa sataprosenttisesti, on tehtävä valintoja tutkimuskohteiden välillä. Voikin miettiä, kannattaako tutkia syövän syntysyitä, gravitaatioaaltojen syntyä avaruudessa vai ensimmäiseen maailmansotaan johtaneita syitä.

Voisi sanoa, että kaikki tutkimus on tärkeää. Mutta koska resurssit ovat rajalliset, on keskityttävä olennaisiin tutkimuskohteisiin. Eri alat saattavat tapella keskenään määrärahoista yliopistoissa. Siksi onkin oltava joku, joka hallinnoi kokonaiskuvaa, kuten valtio, ja päättää, missä suhteissa tutkimusvarat jakautuvat alojen kesken.

Tutkimukseen tarvitaan myös kunnianhimoa

Tutkimuksen pontimena voi olla kunnianhimo, kaupalliset tavoitteet tai maan imago. Tiedejulkaisut ovat kovaa valuuttaa yliopistomaailmassa. Tutkimusartikkelin saaminen merkittävään tiedejulkaisuun saattaa olla jonkin tutkimuksen salainen päätavoite. Ei sekään ole pahasta, koska tällöin on ollut kuitenkin olemassa motiivi tutkimuksen tekemiseen, millä saattaa olla merkittävää vaikutusta alan kehitykseen.

Suuret maat tuntuvat monesti uhrautuvan tutkimuksen tekemiseksi, jotta maapallo voisi tulevaisuudessa paremmin. Yhdysvallat on tästä hyvä esimerkki. Toki Yhdysvallat on myös erittäin kaupallisorientoitunut maa, joten tällä on myös vipuvaikutus tutkimuksessa.

Uusia lääkkeitä löytyy myös sattumalta

Voi olla olemassa myös yksittäisten tutkijoiden henkilökohtaista kunnianhimoa jonkin ilmiön tutkimiseksi tai selittämiseksi. Missä jamassa ihmiskunta olisikaan, jos Alexander Fleming ei olisi huomannut, että home tuhoaa bakteereja? Koska tämän havainnon seurauksena syntyi penisilliini, maailma sai vihdoin pelastuksen suureen tulehdusten aiheuttamaan vitsaukseen.

Sattuma on monen lääkkeen syntymekanismin takana. Siitä voikin päätellä, että mitä enemmän on kokeilijoita ja kokeiluja, sitä enemmän syntyy myös sattumalta uusia keksintöjä. Eli mitä enemmän on tutkimusta, sitä enemmän on innovaatioita ja hyötyjä.