Kulttuurien tutkimus ja sen kehittyminen

Uncategorized

Mitä kulttuurien tutkimus on? Lue artikkelimme ja tutustu tähän mielenkiintoiseen tutkimuksen alaan, joka sisältää lukuisia erilaisia osa-alueita ja mielenkiintoisia näkökantoja!

Osa-alueet

Kulttuurintutkimus käsittää hyvin laajoja osa-alueita, kuten

  • kansatieteen eli etnologian,
  • perinteentutkimuksen, jota myös folkloristiikaksi sanotaan,
  • musiikin-,
  • kirjallisuuden-,
  • kielitieteen-,
  • uskontotieteen ja
  • taiteiden tutkimuksen.

Kyseessä on monitieteinen ala, joka sivuaa myös sosiologista, media-, naisten- ja filosofista tutkimusta. On hämmästyttävää, että jo antiikin aikana Platon, Sokrates sekä Aristoteles kykenivät keskustelemaan filosofisen sivistyneesti havaitsemistaan ilmiöistä. Tämä filosofinen keskustelukulttuuri on sisäistetty myös kulttuurintutkimukseen, joka oikeastaan kattaa elämän eri alueita laajemmin kuin mikään muu humanistinen ala. Kulttuurintutkimusta opetetaan muun muassa Helsingin, Jyväskylän, Itä-Suomen sekä Turun yliopistoissa. Muissakin yliopistoissa ja kansanopistoissa voi opiskella sitä eri pituisina kursseina sekä myös avoimessa yliopistossa.

Mitä hyötyä on kulttuurintutkimuksen opiskelusta?

Harmillista on, että kulttuurisihteerien sekä kulttuurijohtajien virat on säästösyistä lähes jokaisessa kunnassa lakkautettu. Kulttuurisihteerien tehtävät on kaikessa hiljaisuudessa sulautettu sivistystoimenjohtajan lisätyöksi, vaikka sivistysjohtajalla olisi yllin kyllin tehtäviä jo ennestään.

Kesälomailija etsii kulttuurikontakteja kuten lähiruuasta pitävä kuluttaja eli läheltä ei kaukaa. Hänen ei tarvitse muuta kuin selata matkapuhelintaan, joka voi olla vaikka käytetty iphone, ja lomailija saa heti monta listausta kirjoittamalla Googleen hakusanaksi paikkakunnan nimen ja tapahtumat.

Erityisesti kesäisin sekä varsinkin viime vuonna, kun Suomi täytti 100 vuotta, huomattiin, että olisi tarvittu kulttuurisihteereitä suunnittelemaan erilaisia projekteja, joissa tarjottaisiin Suomen kansalaisille sekä vieraileville ulkomaalaisille suomalaista kulttuuria sen monissa eri muodoissa. Kulttuurintutkimusta artikkelien muodossa sentään ylläpitää Nykykulttuurin tutkimuskeskus julkaisussaan, jossa erilaiset kulttuurintutkijat voivat julkaista akateemisia tekstejään.

On kuitenkin huomattu, että kulttuuristen aiheiden julkaisu akateemisilla foorumeilla ei tahdo kiinnostaa tavallista kaduntallaajaa. Silti on hyvä, että kulttuuria voi tutkia esimerkiksi sukututkimuksella, jos kiinnostaa. Yht’äkkiä arkistojen aarteista saattaa löytyä tietoja siitä, miksi juuri meidän perheessämme ollaan kiinnostuneita vaikka kansanmusiikista tai luontaislääkityksestä.

Moni lääketiedettä opiskeleva saattaa ihmetellä kiinnostustaan toisten ihmisten parantamiseen. Syynä voi olla esivanhempi, joka oli kansanparantaja, ja samalla muinaiskulttuurin asiantuntija. Kansanparantaja paransi sairauksia etsimällä syytä, säikäyttämällä, lukemalla lukuja, kuppaamalla tai suonta iskemällä sekä kasveilla.

Teollisella aikakaudella menneisyyttä on hämärretty. Entisaikaan monet ammatit periytyivät isältä pojalle, mutta paljon oli poikkeuksia. Elias Lönnrot oli lääkäri, suomen kielen professori ja runojen keräilijä, joka aloitti tutkimusretkensä tyhjästä, paljain jaloin.

Aikoinaan Ruotsin kuningas antoi suomalaisille papeille tehtäväksi kerätä kansanrunoutta, kansansatuja, luonnonlääkintäkeinoja ja uskomuksia talletettavaksi. Papit tottelivat kuninkaan käskyä ja sen seurauksena on yhä edelleen olemassa Kansallisarkisto, Suomaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto, Kansallismuseo sekä monet muut arkistot ja museot. Ne tarvitsevat yhä tutkijoita ja arkistonhoitajia, jotka pitävät paperit ja esineet tarkastelukunnossa. On huomattu, että paperi ei kestä ikuisuuksia, vaan alkaa haurastua. Siksi on tärkeää digitoida arkistojen aarteet pilvipalveluihin tulevien sukupolvien tutkittavaksi.

Ruotsalainen kasvien tutkija Carl von Linné oli monitieteinen tutkimuksissaan. Linné opiskeli teologiaa, lääke- ja kasvitiedettä. Kansatieteilijöiden tavoin hän tutki kasvien parantavia vaikutuksia ja laati kasveista suomalaisen kasvion.

Nykyihmisen tavat tyydyttää kulttuurinnälkää

Kuiva akateeminen pohdinta voi olla suorastaan ahdistavaa tieteellisissä julkaisuissa. Nykyihmisen pitäisi saada henkilökohtainen kosketus kulttuuriin. Museoita on pyritty muuttamaan monitoimitaloiksi, joissa asiakas voi osallistua toimintaan. Sarjakuviin sisällytetään kulttuuritietoa. Monet peliohjelmoijat ohjelmoivat historiasta tunnettuja hahmoja mielenkiintoisiin peleihin. Kulttuurista kiinnostunut voi osallistua kulttuuritapahtumiin.

Käytännön kulttuurin havainnointia ja opasretkiä kulttuurikohteisiin on sisällytetty monien matkatoimistojen palvelupaketteihin. Televisio ja Internet sekä lehdet ovat oivia kulttuuritietoisuuden levittäjiä ja muokkaajia. Voimakas maahanmuutto länsimaihin on selvästi vaikuttanut erilaisten kulttuurien ja tapojen yhteensulautumiseen.